|
Tekijänoikeus suojaa tekijää ja hänen työtään, josta hänelle kuuluu käyttökorvaus. Jos työtä käytetään muussa yhteydessä kuin mihin tekijä on työn käyttöoikeudet luovuttanut, ja etenkin jos työllä tehdään rahaa, syntyy ongelmia. Tulovirtoja on Internetissä monenlaisia, kuten display-mainonta, linkkiseuranta sekä kaupallinen yhteistyö muutaman mainitakseni.
Suuret yritykset kuten sosiaalisen median alustat tienaavat rahaa näyttämällä mainoksia käyttäjilleen. Käyttäjät luovat sosiaalisen median sisällön ja siten vetävät palveluun lisää käyttäjiä, jolloin potentiaalisten silmäparien ja mainosklikkausten määrä lisääntyy, ja mainostushinnat nousevat. Mainostajien ja alustojen ylläpitäjien välisistä tulovirroista ei ole sivupuroa itse käyttäjien jakaman materiaalin tekijänoikeudenhaltijoille. Tätä ongelmaa EU:n tekijänoikeusdirektiivi yrittää ratkaista. Eniten kiistelyä ja vastustusta direktiivistä ovat aiheuttaneet sen artikla 13 (nykyinen 17) sekä artikla 11. Lue direktiivin suomenkielinen esitys tästä linkistä. Artikla 13 (nyk. 17) määrää internetin alustapalveluiden varmistavan, etteivät niiden käyttäjät lataa verkkoon mitään sellaista materiaalia, johon heillä ei ole oikeuksia. Artiklaa on on vastutettu etenkin YouTuben sisällöntekijöiden - tubettajien - suunnalta, koska monet videot joita ihmiset haluavat katsoa, sisältävät toisten tekijöiden tekijänoikeuden alaista materiaalia. Esimeriksi elokuva-arvostelut, pelivideot ja -striimit sekä vaikkapa karaokevideot, sisältävät suurten yritysten omistamaa video- sekä musiikkimateriaalia, jota ilman näitä videoita ei voisi edes olla olemassa. Artikla tekee edellämainittujen videoiden tekemisen erittäin vaikeaksi, joskus jopa mahdottomaksi, ja siksi sitä on syytetty sananvapauden rajoittamisesta, pienten tekijöiden tallaamisesta ja suurten yritysten suosimisesta. Artikla 11 "linkkivero" on saanut nimensä siitä, kuinka se rajoittaa millaisia otteita tekstimateriaalista kuten uutisista ja blogikirjoituksista, saa julkaista ilman tekijän lupaa. Artikla sallisi yksittäisten sanojen sekä erittäin lyhyiden otteiden julkaisun, mutta niitä pidempien julkaisemiseksi alustalla tulisi olla siihen lisenssi. Lisenssi velvoittaa kaupalliset jakelijat maksamaan korvauksia mediayhtöille joiden sisältöä jaetaan ko. alustoilla. Esimerkiksi jos Twitterin käyttäjä jakaa Aamulehden uutisen ja hyperlinkin yhteydessä on uutisesta lainattu tekstipätkä, sen pituudesta riippuen Twitterillä tulisi olla lisenssisopimus Aamulehden omistavan Alma Median kanssa, ja sopimuksen puitteissa Twitterin tulisi maksaa tekijänoikeuskorvauksia mediayhtiölle. ”Tämä on tärkeä askel sen korjaamiseksi, että muutama yritys on voinut ansaita valtavia määriä rahaa ilman, että ne ovat maksaneet kunnon korvauksen tuhansien luovien työntekijöiden ja toimittajien työstä, josta he ovat riippuvaisia”, lain esittelijä Axel Voss kommentoi Markkinointi&Mainonta-lehden artikkelissa. Suomesta musiikintekijöiden edustusjärjestö Teosto sekä visuaalisen alan taitelijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry ovat olleet äänekkäästi direktiivin puolella. Nämä järjestöt sekä noin 270 eurooppalaista luovan alan järjestöä allekirjoittivat Yes2Copyright-kannanoton parlamentille ennen äänestystä. Voit tutustua lyhyeen kannanottoon tästä. Lisäksi Kuvasto ry keräsi jäseniltään kannanoton jonka voit lukea tästä. miten artiklojen vaatimuksia voitaisiin sitten laittaa käytäntöön?
Yksi vaihtoehto on että palveluntarjoajat asettaisivat sivustoilleen suodattimia, mitkä poimisivat sinne ladatusta materiaalista kaiken tekijänoikeudenalaisen materiaalin, ja joko poistaisivat tai estäisivät sen, tai salliessaan materiaalin lataamisen ja muiden käyttäjien käyttöön saattamisen, maksaisivat tekijänoikeudenhaltijoille korvauksia. Tällaisista lisensseistä puhuttaessa saatetaan sivuuttaa ne tekijänoikeudenhaltijat jotka eivät kuulu ko. edunvalvontajärjestöihin tai vastaaviin rekistereihin, tai ole Internetissä lainkaan. Direktiivissä ei kuitenkaan mainita suoranaisesti suodattimia.
Direktiivin vaikutuspiiristä poisluetaan erikseen mainittuna meemien ja GIF:ien kuten myös lainausten, kritiikkien, arvostelujen, karikatyyrien, parodioiden sekä pastissien luomisen ja jakamisen Internetissä. Tämä ei poislue koontivideoita tai musiikkimiksauksia joissa käytetään toisen tekijänoikeudenalaista materiaalia uuden teoksen tuottamisessa. Näillä tarkoitan mm. pelivideoita joissa pelaaja näyttää videolla ainoastaan itse peliä (pelin luoneen yrityksen tekijänoikeudenalaista materiaalia) sekä striimejä joissa näytetään suoraan tekijänoikeudenalaista materiaalia etukäteen esityslupia kysymättä. Tekstin- ja tiedonlouhinta on ollut direktiivin yhtenä kiistakapulana myös: nykytekniikalla voidaan käydä helposti läpi suuria massoja dataa niin kutsutulla datalouhintamenetelmällä. Louhittavan datan on kuitenkin aiemmin pitänyt sisältää ainoastaan sallittua materiaalia kun louhintaa on tehty Euroopasta käsin. Tästä oikeudellisesta epävarmuudesta on johtunut paljon haittaa mm. Eurooppalaisille tiede- ja tutkimusyhteisöille heidän työtään rajoittavana tekijänä. Kysymyksenä on ollut mm. se että saako louhitusta materiaalista valmistaa tuotteita tai tutkimustuloksia ja saako louhittua dataa hyödyntää ja millä ehdoin? Tekijänoikeudet suojaavat tekijän oikeuksia. Ne eivät siirry myynnin yhteydessä ostajalle! tekijänoikeudet tutuksi (kuvasto ry:n opas)
Jotta ymmärtäisimme tätä direktiiviä paremmin, meidän tulee ymmärtää, mitä tekijänoikeudet oikein ovat. Seuraavassa Kuvasto ry:n Tekijänoikeus tutuksi -oppaasta lainattua tekijänoikeuksista:
Tekijänoikeudet koostuvat taloudellisista oikeuksista sekä moraalisista oikeuksista. Jälkimmäinen tarkoittaa isyysoikeutta sekä respektioikeutta. Isyysoikeus tarkoittaa, että tekijän nimi tulee mainita teoksen yhteydessä, ja kun kyseessä on valokuva taideteoksesta, tulee myös mainita valokuvaajan nimi.
Yleisön saataviin saattamisella tarkoitetaan taitelijan oikeutta määrätä tavoista, joilla hänen teoksensa voidaan saattaa markkinoille tai muulla tavoin yleisön kuultavaksi, nähtäväksi tai koettavaksi. Käytännössä siis teoksen esittäminen, julkinen näyttäminen, levittäminen sekä välittäminen verkossa ja televisiossa.
Kun kuvataitelija myy teoksensa tai luopuu siitä pysyvästi, hän menettää teokseen kohdistuvat levittämis- ja näyttämisoikeudet. Uusi omistaja saa vapaasti myydä teoksen tai näyttää sen yleisölle. Sen sijaan teoksen käyttämiseen esimerkiksi painotuotteissa tai verkossa teoksen omistaja tarvitsee edelleen luvan tekijältä, sillä tekijänoikeus ei siirry myynnin yhteydessä! Teoksen omistaja ei voi myöskään antaa käyttölupaa teokseen tekijän puolesta, vaan lupa on aina saatava tekijältä. Tekijän taloudellista oikeutta on rajoitettu monissa tapauksissa: tällöin taiteilijan teoksia on luvallista käyttää korvauksetta ja lupaa kysymättä. Tekijänoikeuden rajoitussäännökset sallivat taideteosten käytön ilman tekijän lupaa mm. näyttelyarvosteluissa ja tieteellisissä esityksissä kuten väitöskirjoissa (kuvasitaattina). Taitelijan luovuttaman teoksen saa myös valokuvata, näyttää televisio-ohjelmassa tai elokuvassa, jos teosta käytetään niissä toissijaisessa merkityksessä (esimerkiksi haastateltavan henkilön taustalla). Julkiselle paikalle pysyvästi sijoitettua veistosta tai patsasta saa valokuvata, kunhan valokuvaa ei käytetä ansaintatarkoituksessa, eli valokuvaa ei saa myydä/vuokrata tai käyttää mm. myytävissä painotuotteissa. Teoksesta ei myöskään saa ottaa 3D-mallinnusta, vaan ainoastaan kaksiulotteinen kuvaaminen on sallittua. Huomioitavaa on myös se, että vaikka teosta saa käyttää vapaasti, tekijän moraalisia oikeuksia tulee aina kunnioittaa; tekijän nimi on mainittava, eikä teosta saa muokata tai käyttää tekijän taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla. Taiteilija saa tuloja sen mukaan miten hänen teoksiaan käytetään, julkaistaan tai näytetään. Tekijänoikeuskorvaukset ovat yksi tulonlähteistä teosmyynnin, palkan ja apurahojen lisäksi. Tekijänoikeuden suoja-aika raukeaa kun teoksen tekijän kuolemasta tulee 70 vuotta, ja valokuvaajan kuolemasta 50 vuotta. Suoja-ajan rauettua, teoksia saa käyttää vapaasti eikä erillisiä lupia tarvita. Huomioi kuitenkin että tekijänoikeus siirtyy tekijän kuoleman jälkeen perintönä, avio-omaisuutta tai testamettia koskevien säännösten mukaisesti. Kaikki on epävarmaa
Helsingin Sanomien artikkelissa (linkki) Jussi Kari toteaa mahdolliseksi sen, että direktiivin johdosta kuluttaja joutuu maksajaksi vapaan jakamisen aikakauden ollessa ohi. Direktiivi vie nettijäteiltä tuloja, mikä saattaa nostaa palveluja tai niiden osia maksullisiksi ominaisuuksiksi.
”Tämä voi tarkoittaa enemmän mainoksia tai sitä, että jotkin toiminnot kuten uutisten jakaminen vaikeutuvat tai hidastuvat. -- Paljon on kiinni siitä, mitä etujärjestöt ja muut toimijat saavat keskenään sovittua.” -Jussi Kari (HS artikkeli)
Kysymyksenä itselläni ainakin on, määritelläänkö nyt teoskynnys uudelleen (tarkemmin) jotta yhtenä vaihtoehtona ehdotetut nettisivufiltterit eivät merkitsisi väärin uutta materiaalia tekijänoikeuksia rikkovaksi?
Saadakseen tekijänoikeudellisen suojan, on teoksen teoskynnyksen ylityttävä, eli teoksen on oltava riittävän itsenäinen ja omaperäinen teos. Ylittyykö teoskynnys myös mm. pelivideoissa, joissa näytetään peliyrityksen omistamasta pelistä videomateriaalia, ja pelaaja vain kommentoi pelisuoritustaan ja pelin tapahtumia katsojille? Pelivideoita voidaan käyttää myös muiden pelaajien opetuskäytössä (kuinka peliä pelataan), jolloin direktiivi ei mahdollisesti vaikuttaisi niihin (lue direktiivin sivu numero 19). Tällaisissa peliyrityksen haluamissa pelin mainetta nostattavissa tapauksissa, peliyritykset joutuisivat mahdollisesti tekemään byrokratian pakottamana lisenssisopimuksen videoalustan kanssa. Tässä sopimuksessa eriteltäisiin että tämän pelisuunnitteluyrityksen suunnittelemista peleistä saa julkaista videomateriaalia ko. alustalle. Lisenssimaksut perustuvat tekijänoikeudenalaisen materiaalin rekisteröimiseen ja sen valvomiseen, eli mm. Kuvasto ja Teosto pitävät kirjaa eli rekisteriä jäsentensä tuottamasta materiaalista, ja alustat joilla on käyttäjien luomaa/jakamaa materiaalia joutuvat vertaamaan palvelimille ladattavaa materiaalia jatkuvasti näihin rekistereihin. Internet on niin valtava paikka (yli miljardi nettisivua + dark web jne.) että päädymme ilmeisesti vain odottamaan, kuinka tässä käy.
26. maaliskuuta Euroopan parlamentti äänesti tekijänoikeusdirektiivin voimaan täysistunnossa äänin 348 puolesta ja 274 vastaan.
Direktiivi tulee voimaan kokonaisuudessaan vuonna 2021, ja Euroopan unionin jäsenmaiden hallitukset päättävät kuinka direktiivi otetaan käyttöön kussakin maassa. Eli ole yhteydessä omaan eduskuntaehdokkaaseesi, lähetä sähköpostia tai soita heille, ja kysy heidän kantaansa asiaan. Europarlamenttivaalit järjestetään toukokuun lopulla, ja Suomestakin lähtee MEPejä sinne, joten ole heihinkin aktiivisesti yhteydessä jos tekijänoikeusdirektiivi askarruttaa! 
0 Comments
Leave a Reply. |
AuthorGraafikon ajatuksia visuaalisesta suunnittelusta ja viestinnästä. Archives
April 2019
Categories
All
|
RSS Feed
